Autismi -sana tulee kreikan kielen sanasta autos, joka tarkoittaa itseä. Sillä kuvataan eristäytyneessä maailmassa elävää henkilöä. Tutkittaessa historiaa ennen autismi -diagnoosia havaitaan, että autismin kirjon henkilöitä on ollut läpi ihmiskunnan historian.

Autismin kirjon oireyhtymien syynä pidetään keskushermoston kehityshäiriötä. Neurologisen kehityksen häiriöiden seurauksena autismin kirjoon kuuluu erilaisia oireyhtymiä, joissa sekä älyllinen että toiminnallinen taso ja kapasiteetti vaihtelevat paljon. Autismin kirjoa yhdistäviä oireita ovat kieli- ja kommunikaatiohäiriöt, sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat sekä epätavalliset reaktiot ympäristöön. (Kerola & Kujanpää 2009, 23.)

Autismin taustalla olevasta neurobiologisesta kehityshäiriöstä aiheutuu ongelmia aivojen toiminnassa ja aistihavintojen käsittelyssä aivoissa. Poikkeavaa kognitiivista kehitystä on selitetty kolmen teorian avulla: 1) mielen teoria (Theory of Mind), 2) koherenssiteoria ja 3) eksekutiivinen teoria. (Kerola & Kujanpää 2009, 23.)

Autismikirjon alatyypit ICD–10:nmukaan

F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt

F84.0 Lapsuusiän autismi

F84.1 Epätyypillinen autismi

F84.2 Rettin oireyhtymä

F84.3 Muu lapsuusiän persoonallisuutta hajottava (disintegratiivinen) kehityshäiriö

F84.4 Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuusoireyhtymä

F84.5 Aspergerin oireyhtymä

F84.8 Muu lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö

F84.9 Määrittelemätön lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö

Autismiliiton mukaan autismin kirjoon kuuluvia on Suomessa noin 50 000, joista autistisia henkilöitä on noin 10 000.

Kommunikoinnin vaikeuksia helpottamaan ja kommunikoinnin opetukseen on kehitetty erilaisia menetelmiä ja terapioita kuten PECS, PRT, pikapiirtäminen, kommunikaatiokansiot ja myös kiistanalaisia menetelmiä kuten Facilitated Communication.

Autismin kirjon ongelmiin on pyritty vastaamaan myös erilaisin pedagogisin ja kuntouttavin menetelmin kuten Lovaasin menetelmä ja TEACCH -ohjelma.