Minulla oli onni saada olla mukana tilaisuudessa 10.6.2014 Kaapelitehtaalla, jossa julkaistiin Linda Liukkaan ja Jouni Mykkäsen tekemä “KOODI2016 – Ensiapua ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa” -opas. Oppaan voi ladata ilmaiseksi PDF-muodossa täältä. Asiaan ehkä vaikutti, että oppaassa pariin otteeseen mainitaan tekemäni Scratch-klubi opetus- ja oppimismateriaalina. Opetusministeri Krista Kiuru osallistui tilaisuuteen terveydellisistä haasteista huolimatta, koska hän koki tilaisuuden niin tärkeäksi, että tuli paikalle kainalosauvojen avustuksella.

 

KOODI2016

Luin oppaan heti, mutta siinä on niin paljon kaikkea mielenkiintoista, että olen antanut asian kypsyä pikku hiljaa mielessäni. Tässä blogikirjoituksessa kerron ajatuksia, joita tuosta mainiosta oppaasta on noussut mieleeni, ja siteeraan sieltä nousevia mielestäni tärkeitä asioita.

KOODI2016 -oppaan tekijät

Linda Liukas oli tekijöistä ainakin minulle jo ennestään tutumpi. Olin lukenut hänestä artikkeleita liittyen Rails Girls-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda yhteisö ja antaa työkaluja naisille ja tytöille, joiden avulla he voisivat ymmärtää teknologiaa paremmin ja pääsisivät toteuttamaan ideoitaan. Yhtenä välineistä on Ruby-ohjelmointikieli. Rails Girls on syntynyt Suomessa, mutta on nykyään maailmanlaajuinen voittoa tavoittelematon vapaaehtoinen projekti. Linda Liukas on myös työskennellyt mm. koodausta verkossa opettavassa Codeacademy:ssä. (Liukas & Mykkänen 2014, 6.)[1]

Jouni Mykkänen puolestaan on it-alan diplomi-insinööri sekä tiedon vapaan esittämisen ammattilainen. Hänen taustaansa ovat mm. Helsingin Sanomien Nyt-liitteen sekä Radio Helsingin esimieheys sekä toimiminen HS:n internetin ja uuden tekniikan kolumnistina. (Liukas & Mykkänen 2014, 6.)[1]

Opetusministerin linjaus ohjelmoinnista peruskouluissa 2016 OPS:ssa

Tilaisuudessa esiintynyt Krista Kiuru oli jo aikaisemmin julkisesti linjannut sen, että ohjelmointi tulee peruskouluihin seuraavassa, vuoden 2016, opetussuunnitelmassa. KOODI2016 -oppaassa tämä mainitaan pariinkin otteeseen mm:

Opetusministeri Krista Kiuru linjasi tammikuussa 2014, että ohjelmointi tulee osaksi peruskoulun opetusohjelmaa(Liukas & Mykkänen 2014, 12).[1]

Asia ei siis jää epäselväksi: Koodaus ja ohjelmointi ovat todella tulossa peruskouluun ja vauhdilla! Ovatko koulut ja opettajat valmiita tähän? Muutos tulee toki tapahtumaan asteittain, mutta nyt on todella aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin! Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä monet muut maat ovat jo aloittaneet toteuttamisen ja Suomi on jo tulossa jälkijunassa. Maailman parhaan peruskoulun kotimaalla ei ole tähän varaa!

KOODI2016 -oppaan kohderyhmänä ovatkin juuri peruskoulun opettajat sekä opetusalan päättäjät. Opas ei kuitenkaan ole oppimateriaali tai opetussuunnitelma, vaan johdatus ohjelmointiin ja lisätietoihin asiasta (Liukas & Mykkänen 2014, 7).[1]

KOODI2016 -oppaan yhteistyötahot

KOODI2016 -opas on saanut mukaan myös paljon innokkaita yhteistyötahoja:

Mitä konkreettisemmaksi suunnitelma opettajille laaditusta käytännönläheisestä oppaasta muotoutuu, sitä innokkaammiksi myös yhteistyötahot käyvät. Mukaan lähtevät lopulta Liikenne- ja viestintäministeriö, Sitra, Teknologiateollisuus ry, Ohjelmistoyrittäjät ry, Startup-säätiö ja Tekniikan akateemiset TEK sekä yrityksistä it-talot Reaktor, Futurice ja Eficode, peleistään tunnetut Supercell ja Rovio sekä terveydenhuoltaja Diacor. (Liukas & Mykkänen 2014, 7. )[1]

Työhön on siis lähdetty tosissaan ja oppaan laadusta sen kyllä huomaakin. Hienoa oppaassa on myös työelämän edustajien ajatukset ohjelmoinnin merkityksestä nykyajan ja tulevaisuuden työelämässä. Suomen tulevaisuus on kyseessä!

Suomi jäämässä pahasti jälkeen ohjelmoinnin opettamisessa

Suomessa ollaan heräämässä ohjelmoinnin opettamiseen jälkijunassa. Monissa maissa ollaan jo paljon pitemmällä. Esim. Britanniassa ohjelmoinnin opetus aloitettiin jo syksyllä 2014(Liukas & Mykkänen 2014, 12).[1]

Naapurimaamme Viro on lähtenyt vauhdilla mukaan kehitykseen myös tässä asiassa, kuten KOODI2016 -oppaasta hyvin ilmenee:

Tällä hetkellä pisimmällä ovat Britannia ja Viro. Näissä maissa koodaus on jo tuotu systemaattisesti osaksi peruskoulua. Virossa ensimmäiset alakoululaiset aloittivat uuden opetussuunnitelman kanssa syksylllä 2013. Britanniassa muutos, joka kattaa kaikki 5–16-vuotiaat, astuu voimaan syksyllä 2014. (Liukas & Mykkänen 2014, 62.)[1]

Briteissä syksyllä 2014 1-4 -luokkalaiset aloittivat ohjelmoinnin opiskelun osana Computing-nimistä oppiainetta. Toteuttamisessa kyllä on ilmeisesti vielä aika paljon variaatioita ainakin tämän artikkelin mukaan. Viro vuorostaan otti uuden opetusohjelman käyttöön syksyllä 2013. Tosin vasta osa peruskouluista (55/300) oli keväällä 2014 kokeillut ohjelmaa.  (Liukas & Mykkänen 2014, 63.)[1]

Yhdysvalloissa asia on myös otettu vakavasti ja jopa Barak Obama oli mukana viime vuoden #HourofCode tapahtumaa kannustamassa:

HourofCode:in avulla jo 47 356 388 eli lähes 50 miljoonaa on jo kokeillut koodaamista helposti ja hauskasti. Viime vuoden tapahtumaa varten tehtiin myös suomalainen #koodaustunti -sivusto, joka löytyy osoitteesta: http://koodaustunti.fi/. Sieltä löytyy paljon erinomaista materiaalia ohjelmoinnin opiskeluun ja myös ajankohtaista tietoa eri puolilla Suomea järjestettävistä koodaus-pajoista ympäri vuoden. Seuraava koodaustunti järjestetään 8.-14.12.2014. Koulun on vaivatonta siihen osallistua. Koneille ei tarvitse ladata mitään, sillä kaikki toiminta tehdään verkkoselaimessa. Opettajan ei tarvitse myöskään itse osata ohjelmointia, vaan voi olla mukana oppimassa oppilaittensa kanssa. Sivustosta löytyy kaiken tasoista materiaalia ja myös toimintaa ilman tietokoneita. Olin itse mukana viime vuoden koodaustunnissa apuna opettajille omassa koulussani ja kokemus oli erinomainen. Oppilaat auttoivat toinen toisiaan ja kaikilla oli hauskaa.

KOODI2016 -oppaassa mainitaan myös muita hyviä hyviä lähteitä kuten:

Kymmenissä maissa ohjelmointia opettavat myös vapaaehtoisuuteen perustuvat irlantilainen CoderDojo sekä brittiläinen Code Club. (Liukas & Mykkänen 2014, 63.)[1]

EU:ssa ollaan laajemminkin heräämässä ohjelmoinnin opetuksen tärkeyteen kouluissa. Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä oli Koodausviikko, josta kirjoitin edellisessä blogikirjoituksessani.

Ohjelmointi suomalaisiin peruskouluihin 2016

Miksi sitten ohjelmointia pitäisi opettaa peruskouluissa? KOODI2016 -oppaassa asiaa on perusteltu näin:

Oppilaan kannalta tavoitteenamme on, että hän saisi peruskoulussa – jo lapsena – mahdollisuuden innostua ohjelmoinnista (Liukas & Mykkänen 2014, 13).[1]

…ja näin:

Perusasioiden ymmärtäminen ohjelmoinnista on verrattavissa siihen, että ymmärtää perusasiat biologiasta, maantiedosta, äidinkielestä tai kuvaamataidosta: elämässä tulee nykyään ohjelmistoja vastaan vähintään yhtä usein kuin tulee tarve erottaa rauduskoivu hieskoivusta tai pakottava mielihalu maalata akryyliväreillä (Liukas & Mykkänen 2014, 52 ).[1]

…sekä näin:

Peruskoululainen opettelee biologiaa vaikkei aikoisi biologiksi ja maantietoa vaikkei aikoisi geologiksi. Myös ohjelmoinnin ymmärtäminen on yleissivistystä, eikä koodaamisen opettelu edellytä urasuunnitelmia ohjelmoijana. (Liukas & Mykkänen 2014, 57.)[1]

Onko ohjelmointi vaikeaa? KOODI2016 -opas vastaa kysymykseen näin:

Kun kysytään, onko ohjelmointi vaikeaa, on kysymys hiukan samanlainen kuin se, onko kirjoittaminen vaikeaa.

Lapsikin oppii kirjoittamaan yksinkertaisia asioita. Toisaalta tullakseen kirjallisuuden Nobel – voittajaksi tulee tuntea laaja valikoima käytössä olevia kirjoittajan työkaluja ja niiden parhaita käyttötapoja. (Liukas & Mykkänen 2014, 32. )[1]

Ohjelmoinnin opetuksen toteutus luokka-asteittain

KOODI2016 -oppaassa on ohjelmoinnin opetus jaoteltu luokka-asteittain seuraavalla tavalla:’

Luokat 1-2

Luokilla 1–2 opetellaan antamaan yksikäsitteisiä komentoja ihmiseltä toiselle. Ohjelmointi on
käskyjen antamista tietokoneelle, ja tässä pohjustetaan sitä. (Liukas & Mykkänen 2014, 48. )[1]

Luokat 3-6

Luokilla 3–6 aletaan perehtyä tekemiseen, joka on lähempänä ohjelmointia(Liukas & Mykkänen 2014, 48).[1]

Luokat 7-9

Luokilla 7–9 aloitetaan perehtyminen johonkin oikeaan ohjelmointikieleen. ”Emme ota kantaa
siihen mikä se kieli on”, Pahkin sanoo. (Liukas & Mykkänen 2014, 49. )[1]

Pahkinilla viitataan Opetushallituksen matematiikan opetussuunnitelmatyöryhmän puheenjohtajaan Leo Pahkiniin.

Ohjelmoinnin opetuksen toteutuksen aikataulu

Syksyllä 2016 on tarkoitus aloittaa jo luokkatasoilla 1-6, kuten KOODI2016 -oppaasta ilmenee:

Tavoite on, että syksyllä 2016 kullakin alakoulun luokalla ykkösestä kutoseen aletaan harjoittelemaan ohjelmointia (Liukas & Mykkänen 2014, 49).[1]

Luokat 7-9 ovat vuorossa syksyllä 2017:

Nykysuunnitelman mukaan luokat 7–9 siirtyvät ohjelmoinnin pariin vuosi kerrallaan: syksystä 2017 alkaen ohjelmointia opiskellaan luokilla 1–7, syksystä 2018 alkaen luokilla 1–8 ja 2019 alkaen luokilla 1–9 (Liukas & Mykkänen 2014, 49).[1]

Mistä aika ohjelmoinnille peruskoulussa

Koodi2016 -oppaan mukaan aika ohjelmointiin otettaisiin matematiikan tuntijaosta, vaikka tarkoituksena onkin linkittää ohelmointiajattelua kaikkiin oppiaineisiin mahdollisuuksien mukaan:

OPH:n suunnitelmassa aika ohjelmoinnille otetaan matematiikan tuntijaosta. Tarkoitus on kuitenkin, että ohjelmointiajattelua linkitettäisiin myös muihin oppiaineisiin mahdollisuuksien mukaan. (Liukas & Mykkänen 2014, 49. )[1]

Opetusvastuu ohjelmoinnissa jakautuisi seuraavalla tavalla KOODI2016 -oppaan mukaan:

Suomessa ohjelmoinnin opetusvastuu on vuonna 2016 alakoulussa peruskoulun opettajilla ja yläkoulussa todennäköisesti matematiikan opettajilla (Liukas & Mykkänen 2014, 50).[1]

Peruskoulun luokan opettajille on lankeamassa iso vastuu ohjelmoinnin opettamisesta ja siksi:

…nykyiset luokanopettajat tulevat tarvitsemaan
täydennyskoulutusta (Liukas & Mykkänen 2014,50 ).[1]

Oppilailla on oikeus ja halu oppia tieto- ja viestintäteknologiaa

TVT-kouluttajana minua lämmitti tieto oppilaiden halusta oppia TVT:tä:

Helsinkiläisten peruskoulujen oppilaat, lukiolaiset ja Stadin ammattiopiston opiskelijat esittivät huhtikuussa 2014 julkilausuman toiveistaan opetuksen kehittämisessä. Siinä lapset ja nuoret toivoivat, että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnettäisiin opetuksessa nykyistä enemmän.

Erityisesti peruskoulujen oppilaat toivoivat lisää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskeluun. (Liukas & Mykkänen 2014, 53.)[1]

Lisätietoja saa osoitteesta www.hel.fi/www/
uutiset/fi/helsinki/oppilaiden-julkilausuma(Liukas & Mykkänen 2014, 53).[1]

Ohjelmoinnin opetus peruskouluissa on myös tasa-arvokysymys

Samaan aikaan, kun tämän hetken ja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan koko ajan enemmän ohjelmointitaitoisia työntekijöitä…

…pula it-alan osaajista on
kansainvälinen trendi (Liukas & Mykkänen 2014, 53).[1]

…niin naisten osuus on minimaalinen työntekijöissä (varsinkin ohjelmoijissa) monissa suurissa alan firmoissa ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoissa. Peruskoulu voi vaikuttaa tähän kehitykseen tasa-arvoistavasti:

Ohjelmointia on tärkeää alkaa opettaa peruskoulussa, jotta saamme mukaan kokonaisen puolikkaan ikäluokasta, joka on toistaiseksi syyttä aliedustettuna.

Suomella ei ole varaa pitää ohjelmointitaitoja miesten etuoikeutena. (Liukas & Mykkänen 2014, 58.)[1]

Lopuksi

Olen tässä blogikirjoituksessa käynyt läpi joitakin mainiosta KOODI2016 -oppaasta nousseita asioita, jotka kiinnittivät huomioni sitä lukiessani. Oppaasta löytyy myös mainiot taulukot, joista voi löytää luokkatasoittain jaoteltuja ohjelmia ja alustoja ohjelmoinnin opiskeluun. Esittelen tässä peruskoulun luokkatasoille 1-6 ajateltuja materiaaleja KOODI2016 -oppaan taulukkoina. Seuraavassa blogikirjoituksessa olen ajatellut käydä näitä esiteltyjä ohjelmia läpi.

LUOKAT 1-2

KOODI2016 -oppaassa esitellään tarkemmin CS Unplugged verkkosivustolta HAROLD-ROBOTTI-HARJOITUS. Tässä muita 1-2 -luokille sopivia resursseja.

MUITA 1–2-LUOKILLE SOPIVIA RESURSSEJA

	ROBOTTILEIKKI	COMPUTER SCIENCE- IN-A-BOX: UNPLUG YOUR CURRICULUM	COMPUTER SCIENCE FOR FUN
Lyhyesti	Kuuluisa labyrinttileikki, jossa lapset ohjaavat robottia kohti maalia.	CSUnplugged.org- sivuston pohjalta koottuja harjoituksia.	Aktiviteetteja alakouluikäisille brittiopettajilta.
Luokka	1–6	1–6	1–6
Valmistautuminen	Vaatii valmistautumista, mutta harjoitukset ovat helppoja.	Vaatii valmistautumista – sisältää vastaukset ongelmiin ja pohjustavia videoita.	Vaatii valmistautumista – opetusmateriaalin valmistus.
Vaatimukset	Paperia, teippiä.	Luokkahuoneessa löytyvää tarpeistoa (paperia, magneetteja, liituja).	Paperia, pelikortit, videoprojektori.
Hinta	Ilmainen.	Ilmainen.	Ilmainen.
Kieli	Ohjeet englanniksi.	Ohjeet englanniksi.	Ohjeet englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi.
Osoite	http://drtechniko.com/2012/04/09/how-to-train-your-robot/	http://ncwit.org/resources/ computer-science-box- unplug-your-curriculum	http://www.cs4fn.org/teachers/activities/

(Liukas & Mykkänen 2014, 89.)[1]

LUOKAT 3-6

KOODI2016 -oppaassa esitellään tarkemmin Scratch -visuaalinen ohjelmointiympäristö, joka on minulle läheinen. Esimerkkinä Scratch-projektista käytetään INTERAKTIIVISEN TERVEHDYSKORTIN TEKEMINEN SCRATCHILLA osoitteessa: http://scratch.mit.edu/projects/editor/?tip_bar=hoc . Tässä taulukko muista 3-6 -luokille sopivista resursseista:

MUITA 3–6-LUOKILLE SOPIVIA RESURSSEJA

	KODU	ALICE	APP INVENTOR
Lyhyesti	Microsoftin kehittämä visuaalinen ohjelmointiympäristö, jossa ohjelmoidaan pelejä.	3D-opetusympäristö, jossa opetellaan olio- ohjelmoinnin alkeita.	MiT:ssä kehitetty visuaalinen ohjelmointiympäristö, jolla voi tehdä Android- puhelimissa toimivia applikaatioita.
Luokka	7-9	3–6	4-9
Valmistautuminen	Videotutoriaaleja esim. http://youtube.com/ watch?v=KWUyPpwQllE	Tutoriaaleja, esim. http://alice.org/3.1/index.html	Vaatii valmistautumista – opettajalla tulisi olla hyvä käsitys materiaalista http://appinventor.mit.edu/ explore/teach.html
Vaatimukset	Windows- käyttöjärjestelmä.	Windows-, OS X- (Mac) tai Linux- käyttöjärjestelmä.	Google-tili, Android- puhelin tai emulaattori.
Hinta	PC-versio maksuton, Xboxille viitisen euroa.	Ilmainen.	Ilmainen.
Kieli	Englanti	Englanti	Englanti
Osoite	http://www.kodugamelab.com/	http://alice.org/index.php	http://appinventor.mit.edu/explore/

(Liukas & Mykkänen 2014, 98.)[1]

LISÄÄ MUITA 3–6-LUOKILLE SOPIVIA RESURSSEJA

	LOGO	TURTLE ROY	HACKETYHACK, KIDSRUBY, TRYRUBY.ORG
Lyhyesti	1960-luvulla kehitetty ohjelmointiympäristö, joka on suunniteltu opettamista varten.	Suomalainen Logoon perustuva ohjelmointiympäristö, jota on käytetty osana Koodikoulua.	Lapsille suunnattu versio Ruby-kielestä.
Luokka	3-9	1–6	7-9
Valmistautuminen	Vaatii valmistautumista – Internetissä useita e-kirjoja	Hyvä tutustua komentoihin etukäteen.	Vaatii valmistautumista.
Vaatimukset	Moderni verkkoselain.	Moderni verkkoselain.	Asennettava koneelle etukäteen, vaatii opettajalta valmistautumista.
Hinta	Ilmainen	Ilmainen.	Ilmainen.
Kieli	Englanti	Englanti	Englanti
Osoite	http://el.media.mit.edu/logo-foundation/index.html	https://github.com/raimohanska/turtle-roy	http://www.hackety.com/ http://tryruby.org/levels/1/challenges/0 http://kidsruby.com/

(Liukas & Mykkänen 2014, 99.)[1]

Lähteet