Uta Frith ja hänen kollegansa ovat esittäneet, että autistisilta lapsilta puuttuisi kyky keskeiskoherenssiin. Normaalisti kehittyneillä ihmisillä on tämä kyky integroida ja organisoida tietoa ympäristöstä rakentaakseen kattavia tulkintoja tilanteista. He tekevät niin lukemalla muiden aikeita katseista, eleistä ja muista tärkeistä asiayhteyteen liittyvistä ympäristön vihjeistä. (Schreibman 2005, 117.)

Uta Frith:in teorialla keskeiskoherenssin puutteesta voidaan selittää paitsi tiettyjä ominaisuuksia autismissa, kuten vaikeus jaettuun huomioon ja Theory of Mind, myös muita autismiin liittyviä ominaisuuksia kuten vaatimus samanlaisuuteen, toistuvat ja kaavamaiset käyttäytymistavat sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet. Nämä käyttäytymismallit viittaavat vähentyneeseen kiinnostukseen ympäristöstä sekä esteisiin ymmärtää vihjeitä asiayhteyksistä. (Schreibman 2005, 117.)

Uta Frith ja myös muut tutkijat, joiden hypoteesin mukaan autismin ensisijainen heikkous löytyy sosiaalisesta kognitiosta, ovat yrittäneet tunnistaa erityistä neurologista perustaa, jolla voitaisiin selittää puutteet keskeiskoherenssissa ja sitä, miksi se ei kehity autismin kirjon henkilöillä. Kuitenkaan ainakaan toistaiseksi tällaista neurologista korrelaatiota ei ole tunnistettu. (Schreibman 2005, 117–118.)