Autismin kirjon henkilöille on hyvin tyypillistä poikkeava reagointi ympäristöön. Erikoisen käyttäytymisen taustalla voi olla poikkeava reagointi aistimukseen. Aistiärsykkeeseen reagointi voi olla liiallinen tai liian vähäinen. Sekä liiallinen että liian vähäinen reagointi voi tuottaa ongelmia sekä autismin kirjon henkilölle että hänen läheisilleen. Ympäristön muokkaamisella voidaan tukea pulman ratkaisua. Myös toimintaterapia voi antaa keinoja poikkeavan reagoinnin pulmiin. Kasvatuksellisen kuntoutuksen keinoin voidaan lievittää itsestimulointia käyttäytymisen ohjauksella, harjoituksilla ja tarjoamalla mahdollisuuksia kokea erilaisia aistimuksia. (Kerola & Kujanpää 2009, 97.)

Sensorisella integraatiolla tarkoitetaan neurologista prosessia, joka jäsentää aistitietoa tehden toiminnasta tarkoituksenmukaisempaa. Aistitiedon käsittelemisen häiriöt aiheuttavat autismin kirjon henkilöille ongelmia kehityksessä ja oppimisessa. Aisti-informaation käsittelyn pulmat voivat aiheuttaa vaikeuksia autismin kirjon henkilön oman käyttäytymisen hallinnassa. Ne saattavat myös aiheuttaa ongelmia leikin kehittymisessä lapsena. (Kerola & Kujanpää 2009, 97.)

Sensorisen integraation terapia

“Jean Photos-1” by family member – personal photo. Licensed under Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0-2.5-2.0-1.0 via Wikimedia Commons – http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Jean_Photos-1.jpg#mediaviewer/File:Jean_Photos-1.jpg

Anna Jean Ayres kehitti sensorisen integraation terapian (SI-terapia) 1960-luvulla. SI-terapiaan tarvitaan siihen erityiskoulutuksen saanut toimintaterapeutti. SI-terapiassa opetellaan kehon motorista hallintaa, tasapainoa, eri aistien yhteistoimintaa ja leikkimiseen liittyviä taitoja. Terapiassa käytetään hyväksi niitä neurologisia ja neuropsykologisia havaintoja, jotka liittyvät autismin kirjon henkilöihin. (Kerola & Kujanpää 2009, 98.)

Aistitiedon käsittelyn ongelmat ilmenevät aistisäätelyn häiriöinä, aistimusten erottelun häiriöinä sekä aistipohjaisina motorisina häiröinä (esim. dyspraksia). Autismin kirjon henkilö saattaa tulla riippuvaiseksi tietyistä ärsykkeistä ja juuttua tiettyihin vaatteisiin tai ruokalajeihin. Autismin kirjon henkilöt voivat reagoida erittäin herkästi ääniin tai kosketukseen, mutta toisaalta olla lähes reagoimatta kipuun. Autismin kirjon henkilöt saattavat reagoida tavallisiin aistimuksiin erittäin voimakkaasti. (Kerola & Kujanpää 2009, 98.)

Autismin kirjon henkilö saattaa reagoida puutteellisesti ja heikosti aistiärsykkeisiin ja hakee siksi jatkuvasti voimakkaita aistikokemuksia. Esim. jatkuva liikkuminen kuten keinuminen voi tuottaa mielihyvää. Sanojen tuottamiseen ja ymmärtämiseen vaaditaan usean eri aistikanavan yhteistoimintaa. Siksi aistitiedon jäsentämisen harjoitteet ovat tärkeitä myös kommunikoinnin kehittämiseksi. (Kerola & Kujanpää 2009, 99.)

Delacato-terapia

Carl Delacato kehitti vuonna 1974 neuropsykologisen kotikuntoutusmallin Delacato-terapian, jolla pyritään harjaannuttamaan aistien toimintaa. Se perustuu ajatukseen aivojen joustavuudesta sekä mahdollisuuteen vaikuttaa aivojen toimintaan ulkoisilla ärsykkeillä. Delacaton tutkimukset osoittivat useiden autismin kirjon henkilöiden vaikeutta jäsentää aistimuksiaan. Tämä vaikeus saattaa johtaa autismin kirjon henkilöillä esiintyvään käyttäytymiseen kuten heijaamiseen, oman käden puremiseen, haistelemiseen, käsien pitämiseen korvilla, valojen tuijottamiseen ja muihin stereotyyppisiin käyttäytymismuotoihin. (Kerola & Kujanpää 2009, 99.)